Klaanit polveutuvat Robert, Olofin poika, Melleniuksen (1839–1920) jälkeläisistä.

August Olof Adolf Mellenius

s. 1.2.1867 Sodankylässä, k. 31.1.1944 Sodankylässä

August toimi kanttorina Sodankylässä. Puoliso Gustava Kiuru s. 24.2.1875, k. 15.12.1944. Heille syntyi kahdeksan lasta, jotka kaikki kuolivat aikaisemmin kuin kumpikaan vanhemmista. August-pappa harrasti vapaa-aikana poronhoitoa ja maanviljelystä. Pappa oli erittäin pidetty koko Pohjois-Lapissa, jonne hän teki paljon virkamatkoja pappien kanssa, milloin veneellä, poroilla tai hevoskyydillä. Pappa harrasti myöskin metsästystä ja oli erittäin taitava karhunkaataja.

August ja Gustava

Johannes (Hannes) Mellenius

s. 23.1.1873 Sodankylässä, k. 25.9.1929 Oulussa

Hannes kävi Oulun teollisuuskoulua ja toimi veturinkuljettajana. Puoliso Naema Elida Planting s. 18.1.1871 Oulussa, k. 20.2.1954 Oulussa. Perheeseen syntyi kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Molemmilla vanhemmilla oli voimakas lestadiolainen elämänkatsomus. Hannes toimi 1920-luvulla mm. Oulun rauhanyhdistyksen johtokunnassa. Perhe asui pitkään Oulun rautatieläisten vuosina 1905-1906 rakennuttamassa Tuomi-talossa Kajaaninkadulla. Hannes oli yksi Tuomi-yhtiön perustajajäsenistä. Talo on Oulun vanhin kivitalo ja ensimmäinen talo kaupungissa, johon vedettiin vesijohdot. Vapaa-ajan harrastuksekseen Hannes hankki 1920- luvun alussa Kastellista peltomaata ja mökin. Taitavana viljelijänä hän sai pelloiltaan satoja, joista riitti myytävää myös kaupunkilaisille.

Hannes perheineen

Sofia Alenksandra (Sandra) Gummerus os. Mellenius

s. 25.9.1881 Sodankylässä, k. 25.10.1947 Oulussa

Sofia Aleksandra (Sandra) Gummerus os. Mellenius. Mami, joksi Sandraa kutsuttiin omassa perhepiirissään, syntyi Sodankylässä 25.9.1881 Robert ja Maria Melleniuksen kahdeksantena lapsena. Mami oli erittäin taitava käsityötaidoistaan. Ensin häntä opetti hänen äitinsä Maria ja saadakseen lisätaitoja hän tuli Ouluun saadakseen lisäopetusta Oulun käsityö- ja talouskoulusta.

Oulussa hän tapasi Henrik Kustaa – Kyösti – Gummeruksen (s. 29.4.1874 Taivalkoski). He avioituvat 15.12.1907 Kyöstin ollessa Sodankylän länsipiirin kruununnimismies. Avioliittonsa aikana he saivat 8 lasta, 5 tytärtä ja 3 poikaa, joille sitten periytyivät Mamin kädentaidot ja Kyöstin taiteellisuus. Nämä taidot ovat siirtyneet edelleen seuraaville sukupolville. Mami oli harras uskovainen erittäin kunnioitettu perhepiirissään. Gummerukset päätyivät asumaan Ouluun, jossa Kyösti kuoli 19.6.1937 ja Mami 25.10.1947.

Kyösti ja Sandra

Hanna Josefiina Valvio os. Mellenius

s. 5.1.1884 Sodankylässä, k. 13.1.1957 Sodankylässä

Hannan puoliso oli kiertävän mieskotiteollisuuskoulun opettaja, valokuvaaja ja kauppias Juho Arnolt Valvio (Viander), (s. 1.7.1890 Elimäki, k. 23.10.1947 Sodankylä). Valvioilla oli jo neljä lasta, kun he muuttivat Maria Melleniuksen kuoleman jälkeen asumaan Robertin luokse vanhusten rakennuttamaan uudistaloon. Siellä he saivat vielä kaksi lasta lisää. Yhteensä heille syntyi seitsemän lasta, joista kaksi oli tyttöjä.

Hanna ja Juho

Karl (Kalle) Gustav Samuel Mellenius

s. 13.12.1885 Sodankylässä, k. 24.2.1951 Torniossa (haudattu Kemiin)

Kalle kävi Oulun teollisuuskoulun, jonka jälkeen astui VR:n palvelukseen ensiksi veturinlämmittäjäksi edeten aina 1. luokan veturinkuljettajaksi. Säntillistä miestä kutsuttiin Isä-Kalleksi niin perhe- ja ystäväpiirissä kuin myös rautatieläisten keskuudessa. Hän harrasti sukutietojen keräämistä. Näitä kerättyjä tietoja on käytetty hyväksi Mellenius-Melamies sukutaulua koottaessa. Puoliso Eevi os. Lampela (s. 9.3.1883 Tervola, k. 7.3.1969 Kemi). Lapsia syntyi seitsemän, joiden sukunimi muutettiin Melamieheksi vuonna 1934.

Kalle ja Eevi

Eino Mellenius

s. 31.8.1889 Sodankylässä, k. 27.1.1969 Kemijärvellä
Puoliso Selma Lampela s. 27.1.1892, k. 20.2.1939. Heille syntyi kuusi lasta: Pentti, Mauri, Laila, Raili, Eeva-Liisa (Pia) ja Helena. Jäätyään leskeksi Eino Mellenius avioitui fil. maist. Aune Lietelän kanssa, s. 20.2.1905, k. 23.2.2000.

Työuransa Eino Mellenius aloitti porohommissa Sodankylässä. Hän kävi Hirvaan metsätyökoulun, jonka jälkeen palveli Kemi-yhtiötä 42 vuotta. Suurimman osan ajasta hän työskenteli piiripäällikkönä Kemijärvellä. Hän oli vaativassa tehtävässään rauhallinen, taitava ja luotettava, myös tiukoissa tilanteissa. Kotioloissakin hänen auktoriteettinsa oli ehdoton. Hyvä huumorintaju tuli kuitenkin esille niin töissä kuin kotonakin.

Eino ja Selma

Hildur Maria Heikel os. Mellenius

s. 24.6.1869 Sodankylässä, k. 28.2.1962 Ivalossa

Robertin tyttären Hildurin puoliso oli metsänhoitaja Johan Heikel. Heidän kotinsa oli Kemijärvellä, jossa heidän neljä tytärtään syntyivät. Perheen isä kuoli kuitenkin seitsemän vuoden avioliiton jälkeen vuonna 1900. Hildur muutti lapsineen Ouluun vuonna 1906 ja perusti siellä koulukodin lukiolaisille. Kaksi tyttäristä kuoli Oulussa. Tyttäret Eevi ja Hilja muuttivat Ivaloon 1920 ja Hildur muutti myös sinne pari vuotta myöhemmin.

Hildur