Päämies esittäytyy
Olen Pentti Kokko. Synnyin Oulussa vuonna 1955 ja olen Melamiehiä äitini puolelta. Kuulun Einon klaaniin, ja seuraava sukutapaaminen järjestetään Kemijärvellä, jossa hän on elänyt.
Lapsuuden perheeseeni kuuluvat veljet Mauri ja Seppo sekä sisko Telle. Asuimme Muhoksella, jossa isäni Eero työskenteli aluksi voimistelunopettajana ja sitten Oulujoki-yhtiöllä. Äitini Helena piti hammaslääkärin praktiikkaa. Kun jokivarsi hiljeni 1970-luvun puolivälissä, isä sai työn pääkonttorista Imatran Voimalta Helsingistä. Muutto keljutti aluksi. Ensimmäisen vuoden asuimme Espoossa, ja sitten muutimme Kirkkonummelle. Siitä tuli toinen kotipaikkani.
Kävin Kirkkonummella keskikoulun loppuun. Välillä jäin luokallekin, kun minulla oli siinä kaikenlaista muuta hommaa. Kun muut sisarukset jatkoivat lukioon, minä lähdin merille ja seilasin oikeastaan koko 70-luvun. Välillä kävin laivastossa armeijassa. En tiedä mikä hinku sinne merille aikanaan oli. Isäni mukaan olin merimies neljännessä polvessa: isänikin oli merillä sota-aikana, isoisäni oli työskennellyt hinaajalla ja hänen isänsä oli siipirataslaivan kapteeni. Laivalla pääsin kiertämään melko monessa paikassa maailmalla, vaikka varsinkaan tankkilaivoissa ei paljon ehditty maissa käydä: pienellä kauppareissulla korkeintaan. Rahtilaivoissa taas pääsi näkemään enemmän satamia: esimerkiksi Amerikassa saatettiin käydä kymmenessäkin satamassa, ja jokaisessa vietettiin useampia päiviä. Työpaikkani on seilannut muun muassa Euroopan vesillä, Välimerellä, Mustallamerellä ja Meksikonlahdella Karibialla.
Minun oli tarkoitus jatkaa merenkulkua, mutta valitsinkin merenkulkuopiston pääsykokeiden sijaan ahtausteknillisen koulun pääsykokeet ja opiskelin satamapomoksi. Sitä hommaa tein jonkin aikaa kunnes kerran palellessa konttilaakin päällä päätin vaihtaa sisähommiin. Olen työskennellyt trukkikauppiaana, varastonkuljetuspäällikkönä Suomen Sokerilla, tehnyt kaikenlaista yritystoimintaa ja asustellut ulkomaillakin muutamia vuosia, esimerkiksi Dubaissa ja Kanariansaarilla.
1990-luvun laman jälkeen palasin Suomeen. Sen kummemmin suunnittelematta suuntasin pohjoiseen: ensin muutamaksi vuodeksi Ivaloon ja siitä Karigasniemelle. Siellä on ollut kotini jo neljännesvuosisadan verran. Kotipaikkani sijainti on mieluisa: olen työskennellyt paljon lähinaapurissa Norjassa. Siellä on myös hyviä kalapaikkoja.
Kalastus on mieluisin harrastukseni. Se alkoi, kun äitini opetti minua onkimaan Oulujoki Oy:n eläkeläisten retkellä Kiantajärvellä. Sain ahvenia ja siitä se lähti. Nykyään harrastan perhokalastusta ja lohen soutua. Kalastusopastushomman myötä sain tutustua telkkarihommiin: Panchoon ja poikiin. Olin mukana 20 jaksossa. Toinen lempipuuhani on matkustaminen. Olen käynyt ainakin 85 maassa – pitäisi laskea tarkka määrä joskus ajankuluksi.
Nykyinen aviopuolisoni on Marina. Hänen kotikaupunkinsa on Zelenogradsk Venäjällä, lähellä Kaliningradia Itämeren rannikolla. Hän opiskelee suomea ja aikoo tulevaisuudessa työskennellä Suomessa hammaslääkärinä.
Toivon, että vuoden päästä Kemijärvellä saan tavata paljon niin vanhoja kuin uusiakin sukulaisia, ja vietämme siellä yhdessä rennon, iloisen ja ikimuistoisen sukujuhlan!
